4. heinäkuuta 2016

Despicable Me -polttarit

Viikonloppu ei olisi voinut parempi olla. Vietettiin porukalla rakkaan ystävän polttareita Turun maisemissa. Heti kun teema oltiin päätetty, alkoi asun metsästys. Oli yllättävän hankalaa löytää kevättalvella kaupoista yksiväristä keltaista teepaitaa. Se oli oleellinen osa Minion-asua. Kaasot näpersivät Minioneille lasit. Kaikista vaikeinta oli olla lipsauttamatta ja hehkuttamatta tulevaa yllätystä. Näin häntä viikkoa ennen polttareita enkä voinut sanoa, että  näemme aiemmin kuin uskotkaan. Hän kyllä tiesi, että tässä kuussa polttarit ovat, koska häät ovat ihan nurkan takana. Toisaalta ihan hyvä, että hän arvasi myös kyseisen polttaripäivän. Hän kerkesi henkisesti valmistautua koitokseen ja pakata tarvittavia kamoja mukaan. Matkustin yhden ystävän luo yöksi edellispäivänä. Töiden jälkeen sain aikas haipakkaa pakata viimeiset tavarat ja varmistaa moneen kertaa, että onhan kaikki listasta mukana. Meinasin myöhästyä Onnibussista, kun jäinkin väärälle pysäkille bussia odottamaan. Joka kerta, kun olen Turkuun matkustanut, Onnibussin pysäkit ovat vaihtuneet. Onneksi huomasin tarkistaa lipun ja juoksin kaikkine kamoineni pitkin katuja. Mutta ehdin.

Polttaripäivän aamuna oli kutkuttava tunne. Sama tunne kuin toisen ystävän polttareiden ja häiden alla. Kutkuttava, odottava, jännittävä. Tunne on joka kerta, kun on jotain järjestänyt toiselle, yllätyksenä tai ei. Toisen ilmeen näkeminen on jotain sellaista, jota ei malttaisi odottaa. Kaasot kävivät pukemassa ja hakemassa tulevan morsiamen. Me Minionit järjestelimme sillä välin puistoon piknikkiä.

Gru & Margo, Edith ja Agnes

Sitten alkoi perinteinen rastikierros. Aluksi morsian piti meille puistojumpan ja sitten lähdettiin liikkeelle. Hän sai aluksi aina kirjeen, jossa kerrottiin seuraava tehtävä. Matkan aikana hän vastaili helppoihin ja vaikeampiin yleistietokysymyksiin. Jos vastaus oli väärin, hän joutui kävelemään elokuvista tuttu Box of Shame -pahvilaatikko päässään. Jos vastaus oli oikea, joku meistä kavereista sai sen päähänsä. Ja laatikko kiersi ahkeraan päästä päähän. Yhdellä rastilla morsian puki labratakin päälle, laski laimennuslaskun, sen mukaan sekoitteli elintarvikeväreilä värjättyjä nesteitä keskenään ja lopuksi sai juoda koko sekoituksen. Siinä oli muistaakseni vettä, spritea, minttuviinaa ja raesokeria. Muutamat porukasta olivat kuvanneet polttarisankarille tuttuja paikkoja vähän eri kuvakulmista ja pieniä yksityiskohtia ja hänen tehtävänsä oli tunnistaa paikat. Lopuksi vielä tuleva aviomieskin oli heittäytynyt polttariteemaan mukaan. Hänestä oli kuvattu video, jossa vastaili kysymyksiin ja morsiamen piti arvata, mitä hän vastaa. Ja eipä siinä paljon tarvinnut arvailla. Kyllä he niin hyvin toisensa tuntevat.

Välillä myös kahviteltiin, ettei päivä ihan pelkäksi kävelyksi mennyt.

Kierroksen jälkeen hypättiin autoihin ja siirryttiin mökille jatkamaan iltaa. Syötiin hyvin, höpöteltiin ja pidettiin tietysti morsiussauna loitsuineen päivineen. Suurin osa heitti talviturkinsakin tuona iltana ja itsekin uskaltauduin pulahtamaan. Jokainen vieras oli tuonut jonkin esineen mukanaan, joka liittyi jotenkin häneen ja morsiameen. Sankarittaren piti arvata, mikä oli keneltäkin ja kertoa myös se yhteinen muisto tai tarina. Ja jälleen kerran jokainen meni oikein. Oli aivan mahtavaa mökkeillä porukalla pitkästä aikaa ja tutustua morsiamelle tärkeisiin ihmisiin. Ilma oli aivan mieletön, koska vasta yöllä satoi ukkosella vettä. Muuten saimme nauttia auringosta ja lämmöstä. Upea viikonloppu kerta kaikkiaan.

Paha pinata, jonka morsian taltutti hetkessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! <3