6. maaliskuuta 2016

Satumaisia faktoja

* En syö sipsien kanssa dippiä juuri koskaan. Harvoin dippailen, koska siinä dippi kohtaa sipsin ja maut sekoittuu. Sipsit sipseinä ja dipit jääköön muille. 

* Olen muutenkin hieman neuroottinen ruokani suhteen, mutta mielestäni vielä ihan hyvissä rajoissa. Esimerkiksi aamu- ja iltapaloilla syön leipäni ja leivän täytteet yleensä erikseen. Kasaan kurkut, tomaatit ja paprikat lautasen reunalle. Leivälle laitan leikkeleet ja juustot päälle, mutta alkaessani syömään siirrän nekin syrjään. Lautanen tyhjenee, mutta rouskutan kaiken erikseen. Ei siis ihme, etteivät subit oikein uppoa minulle.

* Iltaisin katson aina valmiiksi seuraavan aamun työvaatteet, teen eväät ja varmistan, että repussa on kaikki tarvittava. En voi nukahtaa ennen kuin varmistan vielä mielessäni listan: vaatteet check, eväät check..

* Olen hyvä unohtelemaan asioita. Jos en kirjoita tärkeää, muistettavaa asiaa mihinkään ylös, unohtaminen on taattu. Teen paljon erilaisia listoja: to do -listoja, kauppalistoja, pakkauslistoja..

* Olen töissä melkein aina piilareilla. Lapsien ja vanhusten kanssa työskennellessä pelkään hajottavani lasini. Sitten kun kerrankin menen silmälasit nenällä töihin, kukaan ei meinaa tunnistaa ja tuijottaa epäilevänä, että nyt on jotain outoa.


* En ole koskaan juonut absinttia. Sivusta seuranneena en kyllä enää kokeilisikaan. Silti Espanjan lomalta tuotiin tuliaisiksi pienet absinttipullot, koska ne oli niin söpön kokoiset ja väriset.

* En ymmärrä jokaviikkoisten saunakaljojen tai -siidereiden ideaa. En ole absolutisti, mutta juhliminen ja sitä myötä juominen on vähentynyt ihan huomaamatta. 

* Tykkään luistella ihan tosi paljon, mutta tänäkin talvena kävin vain kerran jäillä. Enkä ole koskaan kokeillut hokkareita.

* Olen hurahtanut muumimukeihin. Silmäilen Facebookin kirppareita harvase päivä, jos löytyisi käyttämättömiä mukeja. Tällä hetkellä metsästän keltaista Niiskuneitiä, jota ei enää kaupoista saa, ei ole saanut pitkään aikaan. Muuten tykkäänkin enemmän sellaisista mukeista, joissa on monta hahmoa. Niiskuneiti oli oma mukini vielä kotona asuessa. Jokainen sai kuulla kunniansa, jos oli kerennyt sen ottaa käyttöön ennen minua. Ja tuo muki sopisi kivasti kaveriksi T:n vanhemmalle Muumipeikko-mukille. Saa siis vinkata, jos jostain tulee vastaan.

* Iltalenkit eivät ole minun juttuni. Liikun yksin pimeällä vain äärimmäisessä pakossa. Iltavuorojen jälkeen ei oikein ole vaihtoehtoa, jos kotiin mielii. Seurassa voisin kävellä vaikka koko ajan. Kaverin kanssa matka taittuu huomaamatta. Tämä tuli todistettua taas kerran pari viikkoa sitten. 

2 kommenttia:

  1. Joo näitä lisää, aina parasta blogeissa! :D t. H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla :). Välillä vähän vaihtelua sisältöön näillä faktoilla.

      Poista

Kiitos kommentistasi! <3