30. lokakuuta 2015

Syyslomalla

Lokakuu meni aikalailla lomaillessa. Akut tuli ladattua kunnolla pimeää syksyä ja talvea varten. Pitkiä aamupaloja ja lenkkejä. Noita aamuja jäin kaipaamaan. Kotikotonakin tuli oltua viikko putkeen. Paikallani en vain meinannut pysyä ollenkaan. Näin myös paljon ystäviä. Se oli parasta koko lomassa. Juhlin enemmän kuin yleensä. Ystävien kanssa oltiin Hämeenkadun Approssa. Minulle ihan ensimmäiset approilut. Kauheasti en jäänyt pojista jälkeen, kun aamulla katselin passiani. Tuli juotua paljon enemmän kuin ajattelin ja olot oli seuraavana aamuna sen mukaiset. Hauskaa oli, ihan tosi kivaa, vaikka harvemmin tulee oltua ihan vain näiden poikien kesken. Käytiin sellaisissakin baareissa, missä ei yleensä tule käytyä. Eikä kyllä hetkeen ole tullut oltua Tampereen yössäkään. 


Kävin parturissa. Ajatukset hieman jumitti ja vain keskityin tuijottamaan ikkunasta, kun lehdet värisivät tuulessa. Päähieronta tuli tarpeeseen, ihanaa hemmotettelua. Sain nyt syystukan. Tiikerinraidat tulee ekana mieleen, kun hiuksia pitää kiinni. Pesujen jälkeen väri vähän tasoittuu. Mutta tykkään tästä tumman ja vaaleanruskean sekoituksesta. Kyllä luottokampaaja on luottokampaaja. Kasvatusprojektini jatkuu edelleen. Nyt on tarkoitus saada hiukset tasamittaan. Jos latvojen kihartumisen joka suuntaan saisi sillä hallintaan. Luonnonkiharuus, mm.


Olin T:n kotona yötä pariinkin otteeseen. Kerkesin kuvailla possujakin, koska seuraavan kerran varmaan tavataan joulupöydässä. Kyllä ne on jo kasvaneetkin. Varmaan tuplasti sitten viime näkemän.


Vietettiin siskojen iltaa ja yökyläilyä yhtenä viikonloppuna Hinnerissä. Samalla juhlimme siskon synttäreitä ja minunkin nimppareita muistettiin. Ensimmäisenä iltana oli saunaa ja hemmotteluhoitoja käsihoidoin ja kasvonaamioin. Lauantaina kävimme Raumalla. Siskon poikaystävä ajelutti paikallisen elkein pitkin Vanhaa Raumaa ja kävimme pyörähtämässä myös merenrannassa, jossa vuosia sitten on pidetty Raumanmeren juhannusta. Ihailimme myös Rauman merilokkeja, jotka osoittautuivat joutseniksi. Kunnon lintubongarit kaupungista. Illalla juhlimme boolein ja herkuin. Paikallinen yöelämä jäi koettavaksi ensi kertaan. Uutta kutsua kylään odotellessa.

Talon voi rakentaa käsin, mutta koti rakennetaan sydämellä.

Kävimme siskon kanssa kahvittelemassa kolmevuotiaan tytön Frozen-synttärien jatkoilla. Pääsimme myös sylittelemään pientä pikkusiskoa. Hänellä oli niin vahvat hiukset jo nyt. Ihan kuin olisi parturissa leikattu malli. Ja niin söpö ja rauhallinen, kuin nukke. Isosisko on reipas punapää. Kasvanut niin hurjasti sitten viime näkemän ja siitä taitaakin olla jo heittämällä yli kaksi vuotta. Pääsin myös kaksivuotiaan pikkumiehen kahvipöytään. Sain viimein vietyä hänen synttärilahjansakin. Olisi pitänyt saada videolle, kun hän ensin pelkäsi radio-ohjattavaa autoansa ja pian jo paineli itsekin ratin nappuloita. Paketista tulikin autolle sopivasti talli, jonne vanhempien piti auto ajaa sisään kerran jos toisenkin.

  
Vietiin sisko junalle ja samalla reissulla käytiin veljen kanssa ihastelemassa Tampereen maisemia hotelli Tornin ylimmässä kerroksessa. Jotenkin pieni ja hälyinen paikka, jossa voi myös ruokailla. Itse mieluummin söisin alakerrassa, vaikka maisemat olivatkin hienonnäköisiä, varsinkin auringonlaskun aikaan.  


Loma oli täynnä kahvittelua (tai minun tapauksessani teetä teetä ja paljon erimakuisia teitä). Vähän väliä oli kakkua sekä suolaista ja makeaa piirakkaa nenän edessä ja katsottiin oudosti, jos meinasi kieltäytyä. Otinkin taktiikaksi ottaa niin pieniä paloja, kun vain kakkulapiolla sai leikattua. Oikea mässäilyloma. Pitkät aamulenkit olivat muutenkin tarpeen. Teki hyvää selälle ja jaloille, kun aamulla ei meinannut päästä eteenpäin ollenkaan. Kun sisulla jatkoi askelta toisen perään, paikat aukesivat ja loppupäivä meni kuin lentäen.

Ja niin vain lokakuukin vaihtuu kohta marraskuuksi. Ennen kuin huomaakaan, on jo joulu. Joko olet ottanut suuren joulukoristelaatikon esiin? Kaksi yötä ja tämä tonttu alkaa koristella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! <3