27. syyskuuta 2015

Ystävien täyteiset päivät

Vaihteeksi on ollut taas ihana viikonloppu. Periaatteessa olen ollut yksin kotona, mutta käytännössä vain nukkunut yksin. On ollut niin paljon kivaa ohjelmaa tai muuten seuraa kahtena päivänä. Perjantaina sain ystävän kylään melkeinpä koko päiväksi. Käytiin kävelemässä ja kerrankin otin kamerankin mukaan. Aiemmin en olekaan yhtään kuvannut syksyn värejä. Kunnon ruskaa vielä odottelen, kun lehdet ovat kunnolla keltaisen-oranssin-punaisia. Seurassa lenkkeily on niin paljon kivempaa, että reipas tunti menee ihan huomaamatta.


Kokkailtiin myös yhdessä melkein kyynärpäät kolisten pienessä keittokomerossamme. Lopuksi vielä leivottiin pullia yhteisvoimin. Nauroinkin, että pitäisi T:kin kouluttaa paremmaksi leivonta-apuriksi. Tällaista rentoa yhdessäoloa ystävien kanssa pitäisi olla enemmänkin, mutta kummasti kalenteri täyttyy kaikista menoista. Kolmen viikon tuleva lomakin on jo aika monta merkintää saanut kalenteriin. 

Onko joku Karman laki, että viimeisen pullapellin pitää aina palaa..
Eilen heräsin taas vaihteeksi ilman herätystä, koska olin illalla sellaisen unohtanut laittaa. Onneksi bussin lähtöön oli hyvin aikaa, joten rauhassa syödyn aamupalan jälkeen kerkesin meikatakin enemmän kuin yleensä. Kokeilin jotain ihan uutta itselleni ja tein luomivärillä vielä rajaukset. Yleensä en rajaa silmiäni ollenkaan. En malttanut pysähtyä paikalleni ollenkaan, kun olin niin täpinöissäni tulevasta minireissusta. Lähdin päiväksi Turkuun, kun pidimme ystävällemme yllätyksenä baby showerit. Hyppäsin siis taas kerran Onnibussiin. On se vaan nii kätevä. Tämä matka oli vaan todella erilainen kuin yleensä. Bussipysäkillä jutuille tuli joku tyttö, jota en ollut koskaan nähnykään ja hänen kanssa höpisimme sitten koko menomatkan. En edes muista koska olisin puhunut noin paljon englantia yhteen menoon. Hän yritti saada minua myös tulemaan heidän pienen kiinalaisseurakuntansa messuihin ja lupasin miettiä asiaa. Kirkossa käyn yleensä vain jouluna ja isommissa kirkollisissa juhlissa. En siis joka sunnuntai, koska se ei vaan tunnu omalta jutulta. Mutta oli hieno vaihtaa ajatuksia sellaisen kanssa, joka on niin syvästi uskossa ja uskoo elämänsä parantuneen sen myötä. Ei siis mitään kiihkoilua tai tuputtamista. En vain tiedä, mistä oikein vedän näitä kaikkia ihmisiä puoleeni. Joskus olisi kiva vain matkustaa ja liikkua ihan omissa oloissaan. Vai onko otsaani salaa tatuoitu, että tule ihmeessä juttelemaan enkä itse vain sitä merkkiä näe. 


Babyshowerit onnistuivat todella hyvin ja odottava ystävämme yllättyi aivan täysin. Hän oli tulossa askartelemaan hääkoristeita toisen ystävämme luokse, mutta ohjelmassa olikin aivan kaikkea muuta. Kieltämättä oltaisiin voitu laittaa oikea askartelupaja pystyyn, kun oli niin monta naista paikalla. Itse olen ollut niin ajatuksissani, että välillä meni babyshowerit ja polttarit sekaisin. Ystävät varmistivatkin, että tiedänkö nyt, missä olen ja millä teemalla. Vietettiin monta tuntia yhdessä syöden, kuulumisia vaihdellen ja tietysti oli meillä muutamat ohjelmatkin varattuna tulevalle äidille. Pilttien maistaminen oli hulvattoman hauskaa edelliselläkin kerralla ja nytkin iloa riitti. Laitoimme ystävän maistamaan side silmillä ja kertomaan, mitä maistaa. Taas tuli lisää makuja, joita ei kannata edes yrittää pienen ihmisen suusta alas. Ei ainakaan silloin, jos itselläkään ei meinaa lusikallinen upota. Arvuuteltiin myös tulevan vauvan syntymäpäivää ja mittoja. Ensimmäisestä sananstakin tuli hyviä veikkauksia. Sain myös kuulla vauvan tulevan nimen, varmasti suloinen pakkaus nimeä myöten.

 Ihanan aurinkoista sunnuntaita! Toivottavasti sinullakin oli mukava viikonloppu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! <3