24. syyskuuta 2015

Elektroniikan keskellä

Vihdoinkin olen saanut hommattua itselleni uuden puhelimen. Vanha Samsung Galaxy S2+ jumittaa lähes päivittäin. Varsinkin siksi, ettei muisti enää riitä päivittämiseen. Takuun mentyä umpeen ongelmat ilmenivät heti. Olin niin innoissani haettuani A3 kotiin, mutta aikani sitä pyöriteltyä tajusin, ettei takakansi lähde irti. Olin hypistellyt eri puhelimia ennen tilausta, mutta siinä en huomannut tätä itselleni yhtä tärkeimmistä kriteereistä. Muistan, kun T:lle manasin, että kuka ostaa puhelimen, josta ei saa akkua irti. Ja nyt itsellä oli sellainen luuri käsissä. Vanhemmiten puhelin kuin puhelin alkaa jumittaa ja kotikonstein yleensä saa taas hetkellisesti toimimaan, kun akun irroittaa ja käynnistää uudestaan. En halunnut pienimmästäkin jumista juosta huoltoon, joten vaihtoon meni. 

Soitin asiakaspalveluun ja puhelimen vaihto onnistui kaikista helpoiten suoraan liikkeessä. Kävin tänään Gigantissa, koska vaihto- ja palautusaika alkoi käydä vähiin. Olin vieläkin vähän kahden vaiheilla, että pysynkö Samsung-perheessä vai kokeilisinko vaihteeksi Sonya. Olinkin tyrmistynyt päästyäni liikkeeseen. Minua ennen ja minun jälkeeni sisälle tuli miehet, joilta heti kysyttiin kuinka myyjä voisi auttaa ja mitä ovat etsimässä. Minut sivuutettiin aivan täysin ja käännettiin vain selkä. Ihan kuin en olisi asiakas ollenkaan. Vain siksi, että olin tyttö. Siksi, että olin opiskelija reppu olalla enkä ulkoiselta olemukseltani mikään massit taskussa kävelemä bisnesmies. Siltä ainakin tuntui, vaikka asia ei välttämättä näin olisikaan. Pyytäessä sain palvelua, mutta minua pyöriteltiin kolmen tiskin välillä kuin mitäkin pingispalloa. Onneksi olin katsonut puhelimia valmiiksi, koska myyjä ei ollut yhtään palvelualttiilla päällä, ei ehdottanut eikä suositellut mitään puhelinta. Päädyin siis pysymään Samsungeissa ja kotona odottaa käyttöön pääsyä Samsung Galaxy J5. Jos vaihtoaika ei olisi ollut niin lähellä umpeen menemistä, olisin kääntynyt kannoillani jo heti ulko-ovella. Odotin koko päivän, etten tulisi kauheassa tunnekuohussa tänne avautumaan. Lähtiessä annoin naamanapilla mielipiteeni asioinnista. Laitoin myös asiakaspalautetta kyseiseen liikkeeseen. Mutta yhden asiakkaan he ainakin menettivät lopullisesti. Toiste menen ihan muualle asioimaan.

     
Jotta postaus ei olisi niin negatiivissävytteinen, loppuun jotain hyvääkin sanottavaa. Onhan tämä uusi puhelin hieno ja olen aivan innoissani. Selailin jo Ebayn tarjontaa ja suojakuoret lähtee tilaukseen. Sama puhelin löytyy jo muutamalta tutultani, joten mietin, haluanko kuitenkaan samaa. Pohdin myös pitkään, onko 5" näyttö liian iso käyttööni. Pyörittelin kuitenkin äidin puhelinta käsissäni hänen käydessään kahvilla ja testailin, kuinka hyvin luuri mahtuu takin taskuun ja pikkulaukkuihini. Ja sehän sujahti oikein hyvin. Sisäistä muistia puhelimessa on vain 8GB, joista melkein puolet menee järjestelmän pyöritykseen. Muistikortti on kuitenkin jo hommattuna. Kameralta odotan paljon, koska se on huomattavasti parempi kuin vanhassa puhelimessani. Jos etukamerankin videopätkiltä alkaisi erottaa muutakin kuin pikselimössöä. Unohdin kuitenkin jotain olennaista. Vasta tänään tilasin mikro-sim-kortin, joten puhelin on hyllytettynä loppuviikon. Instagramiin ja Snapchattiin nimimerkillä s4tsu tulee materiaalia kuitenkin vanhalla puhelimella, koska olen niin innostunut erityisesti videoklipeistä snäppiin. En vaan vielä kehtaa höpötellä, jos joku on vieressä kuulemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! <3