8. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen

Päivät ovat tällä viikolla hujahtaneet silmissä. Ihme kyllä olen herännyt aamuisin ennen kellon soimista, vaikka se alkaisi kilkattaa jo kuuden jälkeen. Tänä vuonna en ole vielä joutunut noin ajoissa nousemaankaan, mutta yllättävän nopeasti tähän olen tottunut. Sisäinen kello on löytänyt itsensä. Yksi varusmies vähän katkeransuloisesti heitti junassa, että hän nousee joka aamu kuudelta, kun kuuli päivittelyni aikaisesta aamustani. Ei käy kyllä yhtään kateeksi. Itse jaksan sillä voimalla, että tätä kestää vain toukokuulle asti ja sitten saa taas ainakin pari viikkoa nukkua vähän pidempään. Mutta ei jahkata heräämistä se enempää.

Pääsiäinen piti sisällään aikamoisen kasan herkuttelu, että oikein hirvittää. Suklaamunia ei tullut avattua ollenkaan, mutta kuka voi vastustaa pupuneidin rakeita. Pandan suklaasydämet vei minun sydämeni. Nimestä huolimatta karkit on piparminttupäällysteisiä suklaamunia. Näitä täytyy taas vuosi odotella. Pääsiäismunat korvattiin tänä vuonna Kinderin pupulla. Säästyttiin niiltä krääsäyllätyksiltä. Mämmiä tuli syötyä yllättävän vähän enkä ostanut enää kotiinkaan. Muina pääsiäisinä olen yksinäni syönyt laatikon jos toisenkin, mutta tänä vuonna ei oikein uponnut. 

Sisko teki Kinder-kakkua. Tuhtia ja hyvää, mutta ohje kaipaa vielä viilaamista.
Kahviteltua tuli melkeinpä joka päivä. Tai minun tapauksessani teetä ja sympatiaa.
Sunnuntaina saatiin nuorin serkku vanhempineen kylään. Hieman kirpaisee, että serkun rinnalla jään itse kymmenen senttiä lyhyemmäksi tapiksi. Ensi kesän rippikuvia odotellessa. Serkkukuvissa tappeja toisen perään. Suunnitelin jo, että laitan vähintään kymmenen sentin korot, mutta tuskinpa jaksan niissä porskuttaa koko päivää. Harjoittelin jo valmiiksi kunnon kameran asetuksia, kun sain pestin kuvata ja videoida serkkuni juhlapäivän. Ai että sitä laadun määrää verrattuna oman pokkarin kuviin, mutta vieläkään en raaski satsata parempaan kameraan. 

Samana päivänä käytiin vielä siskon, veljen ja iskän kanssa rannassa pyörähtämässä. Viikossa oli tapahtunut jo suuri muutos luonnossa. Loska poluilta oli sulanut aika olemattomiin ja metsän vihreys alkoi heräillä. Vielä ei päässyt rannasta uimaan, mutta enpä sinne uskaltanut kävelemäänkään. 

Uusin ostos, softshell-takki. Usko tai älä, löysin sattumalta Löytötavaratalosta.

Tulevat päivät ja viikot ovat aikalailla työharjoittelun täyteisiä. Aikaiset aamut ovat kostautuneet päivällä, kun silmät eivät meinaa pysyä auki ja on pakko nukkua tunnin parin päikkärit kotiinpäästyä.  Muu aika meneekin kotona tehtävien ja tutkintosuunnitelman parissa. Ja telkkari on pullollaan kiinnostavia sarjoja, joita on vaan pakko seurata. Suurempia tai pienempiäkään reissuja ei ole tiedossa, kun kotona tulee hengattua urakalla. Koneella tulee istuttua muuten reilusti, joten blogi voi hiljetä aika paljon huhtikuun aikana. Paremmalla sykkeellä sitten myöhemmin, kun ei tarvi muuten sykkiä. 

2 kommenttia:

  1. Tosi kivoja arkisia kuvia :) Ihanaa kun luonto alkaa taas heräämään. Itse kävin toissapäivänä juoksemassa yhdellä metsätiellä ja ihastelin kun alkaa olemaan jo niin keväistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekis mieli käppäillä pihalla koko ajan. Välillä vaan silti sohva vie voiton :D. Ulkona on jo niin lämmintäkin auringossa. Kohta pääsee parvekkeelle syömään aamupalaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi! <3