3. maaliskuuta 2015

Alkava kevät toi tullessaan flunssan

"Because when the sun shines, we'll shine together", laulelee Rihanna radiossa. Tuijottelen isosta olkkarin ikkunasta pihalle ja näen pelkkää vesiräntäsadetta. Pisarat napsuvat ikkunaan. Ilma on harmaa. Tänään en lompsottele saappaissani pihalla. Makoilen sohvalla fleecepeiton alla lempparineuleessani. Tässä makoilin jo eilen ja sama meno jatkuu. Tulin kuin tulinkin kunnolla kipeäksi. 

Nyt on ollut hyvin aikaa lueskella kasaantuneita lehtiä. Tilasin muutaman numeron KuntoPlussaa ja odottelen aktiivisuusrannekettani saapuvaksi. Olen vasta pari sivua ensimmäistä lehteä lukenut, mutta hyvältä vaikuttaa. MeNaisia tilataan siskon kanssa puokkiin, mutta olen edelleen menossa jossain lokakuussa. Tykkään, kun lehdissä on luettavaa kannesta kanteen. Monia muita lehtiä vain selailen läpi mihkään juttuun kunnolla tarttumatta. Näistä parista lehdestä tulee luettua aivan kaikki.


Paljon olen myös kerennyt kuluttaa Katsomoa ja Ruutua. Salkkarit on varmaan ainoa sarja, jonka tulemisajankohdan tiedän pysyvästi telkkarista. Muuten tuleekin katsottua kaikkea netin kautta. Minulla on paha tapa unohtaa ensimmäisen jakson jälkeen, että aloin edes jotain uutta sarjaa seurata. Näin kävi esimerkiksi Ensitreffit alttarilla -ohjelman kanssa. Nyt katsonkin jaksoja omaa tahtiani Katsomosta. Ensin ajattelin, että mikä järki koko tässä hommassa on, mutta nyt muutamia jaksoja lisää seurattuani parit vaikuttavat mielenkiintoisilta. Tai ainakin se, että kuinka heidän käy. Jäävätkö yhteen vai eroavatko?

Ohjelmien katsomiseen auttaa kummasti kunnolla näkeminen. Eilen sain optikolta vahvempia piilareita testattavaksi, koska tulevat linssitkin ovat vahvemmat. Laseja saan odotella vielä kolmisen viikkoa. Tänään kokeilin ensimmäisen parin piilareita. Silmillä ja päällä kesti aamulla pitkään tottua uuteen vahvuuteen, koska en meinannut nähdä lähelle ollenkaan. Ja siis minullahan on kaukonäön kanssa ongelmia. Kuitenkin kauas näin heti tosi hyvin. Nyt tuntuu enää vain vähän päässä ja pitääkin miettiä tarkkaan vaihdanko näihin vai pysynkö vanhoissa piilareissani. Vaatii siis lisää testausta, kunhan pääsen pihallekin. Muutos oli kuitenkin sen verran vähäinen, että entisilläkin pärjäisin. Yleensä siitä huomaa ensimmäisenä, että näkö on muuttunut, kun en näe tulevan bussin numeroita tarpeeksi ajoissa. 

Suurempia suunnitelmia ei ole loppupäivälle. Jouduin Ikeassa piipahtamistakin siirtämään. Nyt vaan lepoa, nukkumista, lukemista ja töllöttelyä. Sain siskolta Kesäkaverit-leffan lainaan. Se katsotaan T:n kanssa illalla.

2 kommenttia:

  1. Terveiset toiselta kuumeiselta. Kipeenä on kurjaa... Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikaista paranemista sullekin♡ Alkaa tää pakkomakoilu maistua puulta.

      Poista

Kiitos kommentistasi! <3