7. tammikuuta 2015

Loma on loppunut, arki alkaa

Viimeinen lomapäivä on hujahtanut ohi sohvalla maaten vaakatasossa. Vähänkään kun yritin nostaa päätä tyynyltä, meinasin pudota. Kävellessä tasapaino horjui kaatumisen rajoilla. Päivä meni odotellessa T:tä kotiin, jotta uskaltaisin edes liikkua. Hän teki ruokaa ja toi lautasen nenän alle. Nyt jaksan jo istua, joten heti vaan kone syliin. Olikin yllättävän raskas matkustuspäivä eilen, kun palattiin pitkältä lomalta kotiin. Voiko tulla jet lag ilman aikaeroa? Tuskinpa. Eilinen junamatka meni kivasti Gone Girl -leffaa katsellessa. Hytisin koko matkan paksuun huiviin kietoutuneena villasukat jalassa, mutta muuten matka meni hyvin ja nopeasti. Tämä päivä ei sitten enää ollutkaan niin hyvä, mutta tämäkin on jo kohta ohi. Aamulla pitäisi nousta aikaisin. Näin aikaisin en noussut koko lomalla. Huomenna nimittäin koulu taas alkaa.

Tässä on muutamia kuvia vuoden ensimmäisiltä päiviltä. Viikko on tullut jo elettyä vuotta 2015. 

Perjantaina kahviteltiin T:n tätiä pyöreiden vuosien johdosta.
Hirviä piti käydä pelottelemassa. Mitään en nähnyt.
T:n kanssa sunnuntaiajelulle keskelle mettää. Jännää ajella läpi lumisten oksien.
Takana pahamaineinen kaijutin, johon löin päätäni lukemattoman monta kertaa matkan aikana.
Tosiaan kokonainen viikko vierähti T:n kotona.
Pariksi yöksi vielä omaan kotiin ennen kotimatkaa. Läheinen puisto oli peittynyt lumeen.
Luonnollisesti kaikkien Hobittien jälkeen oli Taru Sormusten Herrasta leffojen aika. Pöytä notkui leffaeväitä.
Lomalla yritin rentoutua oikein kunnolla. Eiköhän nyt jaksa taas pakertaa monta kuukautta, kesään asti. Päivien ja viikkojen aikana tuli pelattua eri kokoonpanoilla lautapelejä. Mikään ei voita voittoa pasianssissa, mutta kyllä porukalla pelailu on aina yhtä kivaa. Kotona hyllystä löytyy pelejä kahdenkymmenenkin vuoden takaa ja edelleen ovat pelikunnossa. Käytiin T:n kanssa Tampereella syömässä ja leffassa. Daddy's Diner ei antanut parhainta vaikutusta, kun ruokia saatiin odottaa melkein tunti. Mutta Hobitti pelasti illan. Leffa oli ihan mieletön, vaikkakin kaksi ja puolituntia oli taisteluntäyteistä menoa. Vietin aikaa perheen kanssa ja kerkesin monta päivää oleilla T:n perheen luona. Saunoin monen monta kertaa, vaikka juuri olin parturille sanonut, että käyn aikalailla vain kerran viikossa. Heti jouduin syömään sanani. Rentouduin parturissa, hiukset on taas lähempänä ruskeaa kuin mustaa. Näin ystäviä extempore, mutta vielä enemmänkin olisi voinut viettää aikaa höyryävien kaakaomukien parissa. Edellisessä postauksessa jo hehkutin uutta vuotta. Olihan se aikas onnistunut ja hieno päätös vuodelle. Kuukausi vierähti yllättävän nopeasti. Tuudittauduin liikaa lomamoodiin, joten eilenillalla oli jotenkin hassu olo palata kaupungin vilinään. Kiire tuli vasten kasvoja jo heti junasta laiturille päästyä. Parikymmentä minuuttia oli aikaa bussin lähtöön ja kaupassakin piti ehtiä pyörähtää. Ei millään olisi jaksanut odottaa puolta tuntia seuraavan bussin lähtöön, joten ensimmäiseen bussiin oli kerettävä. Pyhinä busseja menee vain kaksi tunnissa. Ja kerettiin. Pakkauduttiin tavaroinemme bussiin ja tiirailtiin tuttuja maisemia pimeydessä.  

Nyt täytyy yrittää nousta täältä peiton alta ja kerätä reppuun kyniä ja vihkoja. Huomenna on kuulema vuoden tärkein koulupäivä - orientaatio. Epäilen, mutta menen kuitenkin kuuntelemaan, mitä tänä vuonna pitäisi saada aikaan. Viimeinen vuosi vierähtää ja loppuvuodesta on toivottavasti paperit käsissä ja uusi lakki päässä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! <3