19. joulukuuta 2014

Mites täällä menee

Oma koti ja toimiva netti. Edellistä postausta kirjoittaessa meinasi tulla monta itkupotkuraivaria, kun pelkkä kuvien rajaaminen ja pienimuotoinen muokkaus vei kolme tuntia. Ohjelmat toisensa perään kaatuivat ja kone jumitti. Tästä on ollut puhetta aiemminkin. Varmaan joka kerta, kun kotikotona yritän tänne jotain julkaista. Sentään viikkoa en ole tätä postausta yrittänyt koota, vaan jäin suosiolla odottamaan omaan kotiin paluuta. Älä ihmettele, jos tuossa joulun ja uuden vuoden aikaan blogi hiljenee täysin. En lupaa mitään, vaikka paljon haluaisinkin tulla tänne höpisemään. Instagramissa minua voi edelleen seurata nimellä s4tsu ja sinne yritänkin laittaa kuvia tulevien päivien aikana. Jouluun on enää viisi yötä, huisia!

Täysin en voi hidasta nettiäkään syyttää hiljaisuudesta. Olen ollut paljon menossa tai on ollut paljon tehtävää, joten koneen ääreen istumiselle ei ole ollut aikaa montaa tuntia. Tietysti voisin opetella dropboxin käytön ja postailla tabin kautta. Jostain syystä se jaksaa pelittää. Viikon aikana olen:
 
nauttinut jouluisia herkkuja.
maistanut uutta makuyhdistelmää - piparia, sinihomejuustoa ja persimonia. Vähän kuin persikkaa, mutta ei kuitenkaan.
juhlinut pikkujouluja kaveriporukalla. Tampereella kävin baarissakin piiiiitkän tauon jälkeen.
 pukenut pikkujouluihin paljettihameen ja punaista. Illan olin rennosti villasukissa, mutta baariin asti en niissä eksynyt.
ollut vaihteeksi kirkossa kuuntelemassa Ikaalisten nuoriso-orkesterin konserttia.
laulanut kauneimpia joululauluja Äidin ja parin tutun kanssa. INO säesti osan ja soitti muutenkin laulujen välissä.
ollut yötä Tevassa T:n kotona. Käytiin kävelemässä pitkin peltoja ja metsää. Kuvasta puuttuu siistit, punaiset Emäntä-kumpparit.
leiponut siskon kanssa kahtena päivänä pipareita. Tässä possut näytti vielä itseltään, uunin jälkeen ei voinut enää sanoa samaa.
vaihtanut muottiakin, mutta ei tämäkään ollut sen parempi valinta. Taikinan kanssa oli pieniä ongelmia, kun se lämpesi niin nopeasti.
toiminut virallisena piparien paistajana, koska sisko ei pystynyt liikkumaan pöydän päästä mihinkään.
todennut lopulta, että sydän ei pettänyt tänäkään vuonna.
käynyt Äidin kanssa Frantsilan joulussa Hämeenkyrössä. Muistolaatikkojen tyyliin toteutettu joulukalenteri, hieno idea.
Kaikenmoista tonttuilua on tullut harrastettua viime päivinä. Eilen ajoin yksinäni ensimmäistä kertaa kotien väliä. Matkalla poikkesin viemään joululahjoja sukulaisille ja kummipojalle. Ainut, että en meinannut päästä paljoa Iksua kauemmas, kun kaupan pihassa auto lähestyi kylki edellä päälle. Se on niin hienoa, kun tulee lunta, liukasta ja perää pystyy heittään. Toisessa kaupassa meinasin saada mainosständin päähäni. Selvästi Iksu ei halunnut päästää minua lähtemään. Muuten koko matka meni hyvin, musiikkia kuunnellen. Navigaattori oli ahkerassa käytössä. Ainut, että akku meinasi päästä loppumaan puhelimesta. Mummun poimin vielä sairaalasta kyytiin ja ajeltiin yhdessä mummulaan. Siinä vietin aikaa, jotta kaupungista pahin ruuhka hellittäisi. Illan pimeydessä pääsin vielä omaankin kotiin. Ei vaan ollut mitään herkkua ajella pimeässä, vesiräntäsateessa. Mutta kokemuksen kannalta otettava.

Nyt vähän jänskättää enkä meinaa malttaa mennä nukkumaan. Olen viikonlopun vanhainkodilla töissä. Sama paikka, missä olin elo-syyskuussa harjoittelussa. Kiva nähdä, ketä työkavereita ja vanhuksia on vielä paikalla. Harjoittelussa en tehnyt viikonloppua ollenkaan, joten on muutenkin hieno nähdä, mitä päivät tuovat tullessaan.       

2 kommenttia:

  1. Tsemii töihi :) ens joulua sit odotelles ni mäki voin paistaa sit vuorostani piparit. Tänä jouluna ku se ei oikee onnistunu tai tiä mis ne pellit pipareinee olis ollu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susta oli paljon apua noinkin :)). Yllättävän nopeeta tuli valmista, ja niin hyviä pipareita.

      Poista

Kiitos kommentistasi! <3